Jokainen talo tarvitsee lämmitystä, se on sekä osa rakennusmääräyksiä että iso mukavuustekijä. Lämmitysjärjestelmiä on useita erilaisia ja jokaiselle löytyy varmasti sopiva, kunhan vähän aikaa etsii. Lämmitysjärjestelmän lisäksi asumismukavuuteen vaikuttaa lämmönjakotekniikka. Tuleeko lämpö pattereista, lattiasta, ikkunoista, katosta vai seinistä vaiko kenties sydänmuurista tai huonekohtaisista pönttöuuneista. Tällä hetkellä Suomessa yleisimpiä lämmitysmuotoja ovat sähkö, öljy ja puu, lämpöpumput ja uusiutuvaan energiaan perustuvat lämmitysmuodot eivät ole vielä saaneet pysyvää jalansijaa lämmitysmarkkinoilla. Lämmitysjärjestelmää valitessa joutuu punnitsemaan omia arvojaan ja kustannuksia niin rakennusvaiheessa kuin asumisen aikanakin. Halvat asennuskustannukset saattavat tarkoittaa korkeita käyttökustannuksia ja suuri alkuinvestointi voi luvata hyvinkin edullista lämpöä. Toiset lämmitystavat kuormittavat luontoa ja toiset taas kuluttavat käyttäjän resursseja toimintaansa. Lämmitystapa olisikin hyvä valita omien arvojen ja oman viitseliäisyyden mukaan.
Meillä on suunnitelmissa hybridilämmitys, joka koostuu puusta ja auringosta, kenties varalla myös sähkö. Ajatuksissa on rakentaa taloon sydänmuurin tapainen, johon yhdistyy niin sauna kuin leivinuunikin, vesikiertoinen takka vaikuttaa tällä hetkellä miellyttävimmältä ratkaisulta yhdessä aurinkolämpökeräimien kanssa. Jos pyrolyysivoimalat tulevat mahdollisiksi myös pientaloille, niin sellainen olisi mieluisin, varsinkin jos siinä voisi polttaa omat ja naapurien energiajätteet. Siitä saisi sitten lämmön lisäksi käyttösähkönkin. Tällä hetkellä pyrolyysivoimalat vain ovat turhan hintavia ja tuottavat aivan liikaa sähköä yhden tai kahden talon tarpeisiin.
Perehdytään nyt hieman muutamiin lämmitysjärjestelmiin ja niiden hyviin ja huonoihin puoliin. Emme ole itse kokeilleet kaikkia järjestelmiä, vaan vertailu perustuu osin omiin kokemuksiin ja osin luettuun tietoon, mukana on myös jonkin verran mielikuvia eri lämmitysmuotojen toiminnasta. Tätä ei siis tule pitää ohjenuorana lämmitystapaa valittaessa.
Kaukolämpö
Hyvää
- täysin vaivaton käyttää, ei vaadi panosta käyttäjältä
- lämmitykseen käytetään mm. puuta ja turvetta
- alkuinvestointina vain liittymismaksu
- ei tarvetta erilliselle vesivaraajalle
Huonoa
- ei tarjolla kaikkialla
- käyttäjä ei voi itse vaikuttaa lämmityskustannuksiin
- polttoaineet suurelta osin uusiutumattomia
- käyttäjä ei voi vaikuttaa lämmityksensä ekologisuuteen
- lämmitys on täysin riippuvainen kaukolämmön jakelijasta
Maakaasu
Hyvää
- vaivaton käyttää
- samalla saa kaasulieden käyttökaasun
- ympäristöystävällisempää kuin muut fossiiliset polttoaineet
- kaasua ei tarvitse varastoida kotona, vaan se toimitetaan jakeluverkon kautta
Huonoa
- ei saatavilla kaikkialla
- käyttäjä ei voi itse vaikuttaa lämmityskustannuksiinsa
- laitteistoa saa huoltaa vain ammattilainen
- lämmityskustannukset riippuvaiset kaasun hinnasta
- kaasu on fossiilinen polttoaine
- kaasu ei ole kotimainen polttoaine
Sähkölämmitys
Hyvää
- edullinen ja helppo asentaa
- ei vaadi suuria teknisiä tiloja tai polttoainesäiliöitä
- vaivaton käyttää, ei tarvitse huoltaa laitteistoa
- hyvä “varalämmitys”, toimii myös ilman ihmisen työpanosta
- helppo muuttaa hybridiksi esim. auringon tai puun kanssa
- turvallinen, ei riskiä vuodoista tai tulipaloista
- lämpö voidaan jakaa useilla eri tavoilla
- ei vaadi erillistä teknistä tilaa lämmityskattiloille jne.
- valittavana suora tai varaava lämmitys
- sähkönsä voi valita ekona ja näin tukea haluamansa energiamuodon tuotantoa
Huonoa
- Käyttökustannukset riippuvat täysin sähköyhtiöiden hinnoittelupolitiikasta
- sähkökatkon sattuessa ei ole lämmintä ilmaa eikä vettä, ts vilu tulee nopeasti
- omalla työpanoksellaan ei voi vaikuttaa lämmityskustannuksiin
- talvella, kun lämpöä eniten tarvitaan, kulut voivat olla tähtitieteelliset
- huonosti eristetyssä talossa erittäin kallis lämmitysmuoto
Öljylämmitys
Hyvää
- vaivaton käyttää, öljytilaus pari kertaa vuodessa
- lämmitys ei ole (välttämättä) riippuvainen sähköverkon toiminnasta
- helppo muuttaa hybridiksi esim. auringon tai puun kanssa
- perustuskulut melko edulliset
- huollot tekee (toivottavasti) ammattilainen, itse ei tarvitse osata ja huolloista saa kotitalouvähennystä
- automaatio mahdollistaa talon lämpenemisen myös ihmisten poissaollessa
- modernit polttimet hyötysuhteeltaan hyviä ja vähän saastuttavia
- lämmityslaitteilla pitkä elinkaari, jopa 30 vuotta
- lämpö voidaan jakaa useilla eri tavoilla
Huonoa
- kustannukset riippuvat täysin öljyn hinnasta
- käyttöhinta sähkön kanssa samoissa lukemissa (öljyn hinnasta riippuen jopa hieman yli)
- öljysäiliössä vuotoriski, vuoto pilaa ympäristön tehokkaasti
- käyttää uusiutumatonta energiaa, siis öljyä
- vaatii huoltoa vuosittain
- talon lähelle tulee päästä säiliöautolla ja täyttöaukot tulee pitää talvisin käyttökunnossa
- kattilatekniikan kehittyessä ei ole järkevää päivittää järjestelmää, ellei se ole jo käyttöikänsä päässä
Puulämmitys
Hyvää
- edullinen käyttää, jos puuta on saatavilla lähistöllä
- lämmityskustannukset ovat täysin käyttäjän hallinnassa
- käyttää uusiutuvaa puuta polttoaineena
- kotimainen energiamuoto, ellei tuota puuta ulkomailta
- takat, leivinuunit, puuhellat ja kiukaat ovat hyviä tunnelmanluojia
- lämmöntuotannossa ja jaossa monia erilaisia vaihtoehtoja (vesitakka, lämmityskattila, sydänmuuri, huonekohtaiset uunit jne)
- polttopuiden teko on tehokasta kuntoilua
- lämmitys toimii myös sähkökatkojen aikana
- klapeille vaihtoehtona myös hakepoltin, joka voidaan automatisoida
Huonoa
- vaatii käyttäjän panoksen sekä polttopuiden hankinnassa, että käytössä
- tulipalon ja häkämyrkytyksen riski väärinkäytettynä
- talon sisällä olevat tulipesät riski lapsille ja lemmikeille
- puun tulee olla ylivuotista, vaatii suurehkot tilat polttopuun varastointiin (varastoinnissa huomioitava paloturvallisuus)
- tuottaa jonkinverran pienhiukkaspäästöjä poltettavan materiaalin laadusta riippuen
- vaatii käyttäjältä aktiivista tulisijojen ja lämmityskattiloiden kunnon seurantaa vahinkojen välttämiseksi
- ei lämmitä ilman ihmistä, vaatii pahimmillaan puiden lisäystä monta kertaa päivässä
- polttopuiden teossa on vammautumisriskejä (moottorisaha)
- polttopuiden teko vaatii erikoiskalustoa (moottorisaha, kirves, suojavarusteet)
- lämmitys vie paljon aikaa verrattuna muihin lämmitysmuotoihin
- hyvät varaavat tulisijat ovat yllättävän kalliita
- tulisijat vaativat nuohousta parin vuoden välein
- jos puuta ei itsellä saatavilla, voi olla yllättävän kallista
- hake vaatii erikoislaitteistoa ja tarkat säilytysolosuhteet säilyttääkseen ominaisuutensa hyvinä
Pellettilämmitys
Hyvää
- uusiutuvaa energiaa (pelletit on tehty puusta)
- puusta käytetään ylijäämätavaraa kuten sahanpurua tai kutterinlastua pellettien valmistukseen, raaka-ainetta ei siis hukata
- keskuslämmityksen pelletit voi tilata suoraan kotiin ja pellettivarastoon
- pellettiä on helposti saatavilla mm. rautakaupoista
- tiiviimpää kuin esim. hake, siis enemmän lämpöä pienemmällä varastotilalla
- kotimanen energiamuoto
- edullisempi kun sähkö tai öljy, hinta noin puolet edullisempi
- järjestelmä voi olla hyvin pitkälti automatisoitu, ei siis välttämättä vaadi käyttäjältä suurta vaivannäköä
- huollot voi teettää ammattilaisella, itse ei ole pakko osata
- mahdollista yhdistää puu ja pelletti
- mahdollista hyödyntää vanhaa puu- tai öljykattilaa pellettikattilana
- perustuskuluiltaan melko edullinen, remonttikohteissa vaihtaminen voi maksaa vain 3000€
- hiilijalanjäljeltään neutraali lämmitysmuoto
- pienhiukkaspäästöt puunpolttoa vähäisemmät
Huonoa
- käyttäjä ei voi suoranaisesti vaikuttaa lämmityskustannuksiin
- lämmityskaudella vaatii kuukausittaista puhdistushuoltoa käyttäjältä
- vaatii tuhkien tyhjennystä useita kertoja kuukaudessa
- vaatii vuosittaista nuohousta, kuten muutkin puulämmitysmuodot
- vaatii tilat sekä pellettipolttimelle, että varaston pelletille
- kaikki laitteet eivät tue hybridilämmitystä
- tulipalon riski olemassa
- laitteistojen huolto voi olla yllättävän hankalaa, ellei ole jo asennusvaiheessa selvittänyt huollon ja vara-osien saatavuutta
- puu- ja sahateollisuuden tila vaikuttaa pelletin hintaan ja saatavuuteen
Maalämpö
Hyvää
- vaatii vain vähän huoltoa ja ylläpitoa, vaivaton ja helppo käyttää
- käyttökustannuksiltaan edullinen
- 2/3 lämmöstä tuotetaan uusiutuvasta lähteestä
- lämpöä voidaan kerätä myös vesistöistä ja kaivolla pieniltä tonteilta
- lämpöpumppu voidaan asentaa jopa kodinhoitohuoneeseen (mieluummin kuitenkin tekniseen tilaan)
- soveltuu parhaiten suurille taloille
- usein maksaa itsensä nopeasti takaisin verrattuna sähkölämmitykseen
Huonoa
- lämmön tuotanto on riippuvainen sähkön saannista
- kalliit perustamiskustannukset
- vaatii toimenpideluvan, eikä sitä saa joka tontille
- lämpökaivon toimintaa ei tiedä kokeilematta
- noin kolmannes lämmöstä tuotetaan sähköllä
- ei suositella pattereilla jaettavaksi, sillä se huonontaa hyötysuhdetta
- saattaa vaatia sulakekoon suurentamista tai muuta omaan sähköliittymään liittyvää muutosta
Ilmalämpöpumput
Hyvää
- toimivat kesällä myös viilentäjinä
- suodattaa ilmaa
- soveltuu kaikkiin talotyyppeihin
- hyvä tukilämmitysmuoto mihin tahansa järjestelmään
- helppo tapa pienentää lämmityksen sähkönkulutusta
- perustuskuluiltaan melko edullinen
- Ilma-vesilämpöpumppu lämmitää myös käyttöveden (voi korvata maalämmön kohteissa, joihin sitä ei saa)
Huonoa
- ei kykene lämmittämään kovilla pakkasilla
- ei yksinään riitä lämmitysmuodoksi
- vaatii sähköä toimiakseen
- huoltotöihin on pakko käyttää ammattilaista, sillä laitteissa on kylmäainetta
- ei välttämättä kykene kierrättämään ilmaa kovin sokkeloisissa huoneistoissa
- ei lämmitä käyttövettä
Aurinkolämpö
Hyvää
- käyttö lähes ilmaista
- tuottaa lämpöä helmikuusta marraskuuhun
- voidaan lämmittää sekä käyttövesi, että ilma
- ei tarvitse sähköä toimiakseen
- aurinkokeräimet voi periaatteessa rakentaa itsekin
- tuottaa lämpöä myös pilvisellä säällä
- perustuskuluiltaan melko edullinen (noin 5000€)
- helposti yhdistettävissä muihin lämmitysmuotoihin
- voi tuottaa jopa puolet talon vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta
Huonoa
- ei lämmitä pimeimpinä kuukausina
- ei yksinään riitä lämmitysmuodoksi
- lumisena aikana vaatii lumien pudotusta toimiakseen
-Ansku
Lähteitä:
