Meidän perheessämme syntyy melko paljon biojätettä, sillä käytämme paljon hedelmiä ja kasviksia, jotka pitää kuoria ennen syömistä, lisäksi lapset jättävät jonkin verran ruokaa syömättä ja meille menee muutenkin välillä harmittavan paljon ruokaa jätteeksi. Nyt päätimmekin laittaa biojätteen hyötykäyttöön kurpitsamaamme ja tulevan kasvihuoneen hyväksi. Olin kuullut paljon juttuja Bokashi-kompostoinnista, joten päätin kokeilla sitä. Liityin Facebookissa Kompostointi Bokashi Suomi – ryhmään, josta aloittelija (ja edistyneempikin) saa ohjeita ja vinkkejä kanssabokashoijilta.
Bokashin ideana on fermentoida biojätteitä aktiivisten mikrobien avulla pari viikkoa ja sen jälkeen ne muuttuvat kahdessa – neljässä viikossa maassa mullaksi. Melko nopea tapa saada biojätteistä multaa siis. Bokashirouhetta saa ostaa valmiina Hyötykasviyhdistykseltä sekä Viidakkotohtorilta. Kummatkin myyjät myös aloitussettejä, joissa on mukana kaksi Bokashiämpäriä. Bokashin tekemiseen tarvitaan rouheen lisäksi astia, johon biojäte kerätään. Astiassa olisi hyvä olla ritilä alla, jotta biojätteistä erittyvä neste ei häiritse fermentoitumista, aloitussetin bokashiämpärissä on myös hana, jota kertyneen nesteen, “bokashipissin”, voi kerätä talteen ja käyttää ravinteena kasveille (suhde 1:100). Bokashiämpäreitä voi myös tehdä itse. Tarvitaan ilmatiivis kannellinen astia ja joko ritilä TAI toinen samanlainen astia, lisäksi voi lisätä astiaan irtohanan, joita saa esimerkiksi hanaviinipakkauksista ja kaippa niitä jossain myydäänkin. Oma bokashiämpärimme on Biltemasta, siinä on pohjalla lianerotin, jonka päällä on pala sanomalehteä estämässä biojätteen läpimenon. Sanomalehden sijasta voisi käyttää myös hyttysverkkoa tms. Hanaa emme vielä ämpäreihin laittaneet, katsotaan onko niille tarvetta myöhemmin.
Biojätettä kerätään aina päivän ajan kulhoon (pienehköinä paloina), josta ne sitten kipataan bokashiämpäriin. Litraan tiiviisti pakattua biojätettä lisätään noin ruokalusikallinen rouhetta, hieman enemmän, jos biojätteessä on paljon proteiinipitoista tavaraa. Ämpäriä ei tulisi avata kuin maksimissaan kerran päivässä, sillä bokashointi tapahtuu anaerobisesti ja liika happi voi näin ollen häiritä prosessia. Biojätettä kerätään ämpäriin, kunnes se on täysi, täyden ämpärin pinnalle laitetaan paperia tms imemään liikaa kosteutta pois ja jos ämpäri ei ole valmiiksi tiivis, tulee se tiivistää esimerkiksi kelmulla. Täyden ämpärin annetaan nyt fermentoitua kaksi viikkoa huoneenlämmössä. Kahden viikon jälkeen biojäte on valmista sekoitettavaksi multaan, jossa se parissa viikossa muuttuu kokonaan mullaksi.
Meidän ensimmäinen ämpärimme alkaa kohta olla valmis maahan kaivettavaksi, se pääsee parantamaan kurpitsamaan ravinnetasoa. Toivottavasti se on onnistunut!
-Ansku
