Syksy on parasta aikaa, sillä silloin luonto tarjoaa paljon terveellistä ja maistuvaa syötävää. Me syömme lähes joka aamu (ja ilta) puuroa ja puuron kanssa on mukava saada hieman marjoja. Marjastusaika onkin nyt parhaimmillaan, mustikoita on vielä vallan mainiosti metsissä ja puolukatkin alkavat olla kypsiä. Marjapensaiden sato on myös kypsynyt täällä Keski-Suomessa, pohjoisempana se antaa vielä hieman odottaa itseään, onhan tämän kesän viileyden takia lähes kaikki sadonkorjuu hieman myöhässä. Marjastuksesta saa hauskaa kun hankkii itselleen sopivat välineet ja suuntaa metsään nauttimaan luonnon antimista. Meillä apuna on varsipoimuri, jonka avulla marjat voi poimia seisaaltaan, eikä selkä rasitu niin paljoa. Samalla voi myös kantaa lasta kantorepussa tai kantoliinassa ilman että marjanpoiminta siitä häiriintyy. Varsipoimuri koostuu kahdesta osasta, varresta ja reilun kokoisesta poimurista, näitä voi olla useita malleja eivätkä kaikki ole yhteensopivia. Esimerkiksi Motonet (josta kuvakin on lainattu) myy tätä maailman kätevintä poimintalaitetta. Hintaa varsipoimurilla on toki reilusti enemmän kuin perinteisellä versiolla, mutta se mahdollistaa pienten lasten kanssa marjastamisen ja antaa armoa selälle ja jaloille, joten mielestäni se on sijoituksen arvoinen laite. Varsipoimurilla poimiessa hetki kuluu uutta erilaista tekniikkaa opetellessa, kun käsiä ei voikaan käyttää poiminnassa apuna, mutta nopeasti siihenkin tottuu.
Varsipoimuri
Mustikoiden lisäksi poimimme kaksi punaista karviaispensastamme tyhjiksi, kun sato viimeinkin kypsyi. Kaksi vanhaa, hoitamatonta pensasta tuottikin hieman yli 10 litraa karviaisia, joista osa on nyt pakkasessa odottamassa talvea ja osa jääkaapissa suuhun napsittavissa. Satoisuus oli yllättävän hyvä, vaikka pensaita ei tosiaan ole hoidettu varmaankaan vuosikymmeneen. Nyt onkin aikomuksena säilyttää tämä hyvin marjova karviainen ja ottaa kummastakin pensaasta pistokkaita, joista aikanaan kasvaa uusia pensaita. Olemasaolevien pensaiden kunnostus vaatisi niin suuren urakan, että se tuskin kannattaa, sillä pensaat ovat täynnä kuolleita oksia ja muutenkin melkoisen raaskuja. Karviaiset ovat mielestäni parhaimmillaan tuoreina syötyinä, mutta teemme niistä talvella marjakiisseliä puuron ja jogurtin kanssa syötäväksi. Muuten en karviaisen pakastuksesta perusta, sillä se tekee karviaisen liian happamaksi minun makuuni. Karviainen on myös niin kovakuorinen, että se melkein vaatii soseuttamisen toimiakseen esimerkiksi puurossa ja mielestäni siinäkin lopputulos on liian hapan. Sokeria emme lisää pakasteisiin, sillä sokeria tulee muutenkin joka tuutista liikaa. Uskon myös, että kun marjat kuluttaa talven ja alkukesän aikana, ei vitamiinihävikki ilman sokeria ole liian suuri.
Marjanperkuulaite käytössä
Takaisin mustikoihin. Kun mustikat on saatu poimittua, koittaa mielestäni se inhottavin vaihe, perkaus. VIHAAN marjojen perkausta, ainakin jos siinä pitää käyttää sitä pientä ja hankalaa siivilää, jonka kanssa ämpärillistä perkaa tunnin tai enemmänkin. Voi toki olla, että en osaa oikeaa tekniikkaa, jolla perkuusta tulisi tarpeeksi nopeaa, mutta onneksi tähänkin on keksitty ratkaisu. Motonet myy tätäkin laitetta, siis imuriin kiinnitettävää marjanperkuulaitetta, marjanpuhdistinta. Tämä nerokas keksintö siis kiinnitetään pöydän reunaan ja imuriin, suppilosta kaadetaan marjoja sisään ja kun imurin imuteho on sopiva, menevät roskat pölypussiin ja marjat putoavat alla olevaan ämpäriin. Marjanperkuulaitteella ämpärillinen marjoja puhdistuu kahden hengen voimin noin kymmenessä minuutissa. Toinen kaataa marjoja koneeseen ja toinen tekee jälkipuhdistuksen imurin jälkeen. Puhdasta tulee helposti ja nopeasti, minä tykkään. Ongelmana tässä vekottimessa on se, ettei se sovi sellaisenaan kaikkiin pöytiin. Keittiön pöytämme on hieman liian paksu ja olohuoneessa oleva lasipöytämme taas on himpun liian ohut, onneksi oli puupaloja, joilla pöytää sai paksummaksi ja perkuulaite saatiin kiinni pöytään. Tällä hetkellä meillä on kolmisen ämpäriä mustikkaa pakkasessa, vielä pitäisi pari-kolme ämpärillistä saada pakastettua, jotta talvella olisi riittävästi marjoja syötäväksi.
-Ansku
